Kannanotto kuntouttuvasta työtoiminnasta
27.11.2025
Kymenlaakson hyvinvointialueen päätös tiukentaa kuntouttavan työtoiminnan
myöntämisperusteita herättää järjestökentässä syvää huolta.
Kuntouttava työtoiminta ei ole pelkkä väylä työelämään, vaan se on monelle merkittävä
mahdollisuus kokea merkityksellisyyttä, arjen rytmiä ja osallisuutta yhteisöön.
Ihmisen kokoisia tavoitteita, ei pelkkiä työllisyyslukuja
Monilla kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on samanaikaisia haasteita, kuten
pitkäaikaistyöttömyyttä, mielenterveyden ongelmia, päihteiden käytön historiaa,
oppimisvaikeuksia tai sosiaalista eristäytymistä.
Näissä tilanteissa kuntouttava työtoiminta on usein ainoa palvelu, joka tarjoaa turvallisen
paikan harjoitella työntekoa, saada tukea arkeen ja kokea onnistumisia.
Jos palvelua myönnetään jatkossa vain niille, jotka ovat jo lähellä työmarkkinoita, jäävät
kaikkein haavoittuvimmat täysin ilman tukea.
Heille ei tällä hetkellä ole olemassa vaihtoehtoista palvelua, joka vastaisi kuntouttavan
työtoiminnan kokonaisvaltaiseen ja tavoitteelliseen tukeen.
Käytännössä moni jää tyhjän päälle, kun kuntouttavan työtoiminnan palvelu katkaistaan.
Ihmiset jäävät odottamaan kuukausiksi kotiinsa, että joku ottaa yhteyttä tai että uusi
palvelu avautuu. Tämä lisää riskiä syrjäytyä ja menettää yhteys palvelujärjestelmään
kokonaan.
Lain tarkoitus ja hyvinvointialueen linjaukset ristiriidassa
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) määrittää palvelun tarkoitukseksi:
“Parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai
toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä
edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja työvoimaviranomaisen
tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun.” (1 §)
Lain 2 § korostaa, että palvelun tulee olla yksilöllisesti räätälöityä, ohjattua ja
tavoitesuuntautunutta, asiakkaan voimavarat ja elämäntilanne huomioiden.
Lisäksi lain 8 § velvoittaa, että taloudelliset syyt eivät saa estää palvelun järjestämistä
henkilölle, joka täyttää sen kriteerit.
Kymenlaakson järjestöjen neuvottelukunta, työllisyysjärjestöt
Kannanotto kuntouttavan työtoiminnan tilanteesta Kymenlaaksossa
Lokakuu 2025
Hyvinvointialueen tarkentuneet linjaukset, joissa painotetaan vahvasti työllistymistä ja
vähennetään sosiaalisen vahvistamisen ja toimintakyvyn tukemisen tarvetta
palveluntarpeen arvioinnissa, ovat ristiriidassa lain hengen kanssa. Palvelun
kaventaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että monet asiakkaat menettävät ainoan arkea
kannattelevan rakenteen ja yhteisön.
Palvelun kaventaminen näkyy asiakkaiden arjessa ja järjestöjen
toiminnassa
Viime kuukausina on havaittu uusi ilmiö: kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita
ohjataan nyt järjestöihin työkokeiluun, vaikka heidän palvelutarpeensa vastaisi selvästi
kuntouttavaa työtoimintaa.
Työkokeilu ei kuitenkaan ole kuntouttava palvelu, vaan työllisyyspalvelu, jossa ei
lähtökohtaisesti tarjota valmennusta, ohjausta tai sosiaalista kuntoutusta.
Järjestöt eivät saa työkokeilijoista korvausta, vaikka heiltä nyt odotetaan lähes samaa
ohjausta ja tukea kuin kuntouttavassa työtoiminnassa:
• työnhakuvalmennusta
• suomen kielen opetusta
• työ- ja toimintakyvyn arviointia
• yksilöllistä tukea ja seurantaa
Tämä asettaa järjestöt kestämättömään tilanteeseen ja asiakkaat eriarvoiseen asemaan.
Työkokeilu on tarkoitettu työelämään jo valmiille asiakkaille, ei kuntouttavaa tukea
tarvitseville. Nyt käytäntö näyttää siltä, että asiakkaita ohjataan työkokeiluun, koska
hyvinvointialueella ei ole varaa ostaa kuntouttavan työtoiminnan palvelua.
Tällainen ratkaisu ei tue asiakkaan kuntoutumista, eikä se vastaa lain mukaista velvoitetta
tarjota tarkoituksenmukaista ja yksilöllistä palvelua.
Käytännön ongelmat ja epäselvä toimeenpano
Järjestöt ovat havainneet, että muutokset on toteutettu ilman riittävää tiedotusta tai
yhteistyötä. Sopimuksia on päättynyt äkillisesti, eikä asiakkailla tai työtoimintapaikoilla ole
ollut mahdollisuutta valmistautua tilanteeseen. Uusissa ohjeistuksissa kehotetaan olemaan
sopimatta jatkojaksoista asiakkaiden kanssa, mutta samalla hyvinvointialue kuitenkin
odottaa, että suunnitelmat olisivat valmiina. Tämä tekee toiminnasta epäjohdonmukaista ja
vaikeasti ennakoitavaa.
Lisäksi päätösten perustelut ja käytännön toteutus vaihtelevat työntekijäkohtaisesti, mikä
vaarantaa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun. Palautetta pyydetään, mutta sitä ei
käsitellä systemaattisesti, eikä palvelun toteuttajien kokemusta hyödynnetä
päätöksenteossa.
Kymenlaakson järjestöjen neuvottelukunta, työllisyysjärjestöt
Kannanotto kuntouttavan työtoiminnan tilanteesta Kymenlaaksossa
Lokakuu 2025
Vaikutukset ovat merkittäviä sekä ihmisille että yhteiskunnalle
Asiakasmäärän vähentyminen palveluntuottajien palveluissa uusien linjauksien myötä on
todennäköisesti dramaattista. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaissa on paljon henkilöitä,
jotka tarvitsevat pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista tukea. Palvelun supistaminen vaikuttaa
satoihin ihmisiin, joille kuntouttava työtoiminta on tarjonnut merkityksellisen arjen, yhteisön
ja osallisuuden kokemuksen. Ilman tätä palvelua moni ajautuu raskaampien sosiaali- ja
terveyspalveluiden piiriin, mikä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kestävää.
Järjestöjen näkökulmasta muutos on ollut vaikeasti hallittava.
On tilanteita, joissa asiakasmäärän mukaiseen tilanteeseen on reagoitu ja jopa ennakoitu
niin, että on rekrytoitu työntekijöitä, hankittu lisätiloja ja kehitetty toimintaa palvelutarpeen
mukaisesti. Yhtäkkiä on kuitenkin jouduttu tilanteeseen, jossa asiakkaiden määrä on
romahtanut ilman ennakkovaroitusta.
Tällainen ennakoimattomuus horjuttaa järjestöjen toimintakykyä ja heikentää palvelun
jatkuvuutta.
Samalla palveluiden saatavuudessa ja päätöskäytännöissä on havaittu merkittäviä eroja
eri kunnissa, mikä heikentää asiakkaiden yhdenvertaisuutta koko hyvinvointialueella.
Järjestöjen viesti hyvinvointialueelle
Kuntouttava työtoiminta on ennaltaehkäisevä investointi ihmiseen, ei kuluerä.
Sen vaikutukset näkyvät mm. osallisuutena, hyvinvoinnin vahvistumisena ja syrjäytymisen
ehkäisynä. Palvelun tarkoituksena on nimenomaan tukea niitä, jotka eivät vielä ole valmiita
työmarkkinoille, ei sulkea heitä ulos.
Järjestöjen ehdotukset
1. Palvelun myöntämisperusteet tarkistettava vastaamaan lain mukaista tarkoitusta
ja yksilöllisiä tarpeita.
2. Siirtymävaihe toteutettava hallitusti, asiakkaiden sopimuksia ei tule katkaista
ilman ennakkokeskustelua ja selkeää jatkosuunnitelmaa.
3. Järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyötä vahvistettava: palveluntuottajien
asiantuntemus on hyödynnettävä palvelun kehittämisessä.
4. Tuleva kilpailutus on valmisteltava yhteistyössä järjestöjen kanssa, ja siinä on
huomioitava myös sosiaalinen kuntoutus osana palvelukokonaisuutta.
5. Työkokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan rajat on selkeytettävä: työkokeilua
ei tule käyttää kuntouttavan työtoiminnan korvikkeena, eikä järjestöiltä voida
edellyttää valmennusta palvelusta, josta ne eivät saa korvausta.
6. Hyvinvointialueen on määriteltävä, mihin palveluihin ne asiakkaat ohjataan,
joiden kuntouttavaa työtoimintaa ei enää jatketa. Ketään ei saa jättää tyhjän päälle
ja järjestöissä on oltava tietoa palveluista, johon asiakkaat ohjataan.
Kymenlaakson järjestöjen neuvottelukunta, työllisyysjärjestöt
Kannanotto kuntouttavan työtoiminnan tilanteesta Kymenlaaksossa
Lokakuu 2025
Lopuksi
Kuntouttava työtoiminta on paljon enemmän kuin pelkkä työllisyyspalvelu. Sen
kaventaminen ei tuo säästöjä, vaan lisää syrjäytymisen kustannuksia ja inhimillistä
kärsimystä. Toivomme, että Kymenlaakson hyvinvointialue tarkastelee linjauksiaan
uudelleen ja jatkaa palvelun kehittämistä yhdessä järjestöjen, kuntien ja asiakkaiden
kanssa, lain hengen ja yksilön parhaaksi.
Allekirjoittajat
Kymenlaakson järjestöjen neuvottelukunta
Työllisyysjärjestöjen verkosto
Parik-säätiö
Ravimäkiyhdistys ry
Silmut ry
Sotek-säätiö
Kakspy ry
Kohti Työtä ry
Kotkan Korttelikotiyhdistys ry
Kouvolan Kipinä ry
Lisätiedot:
Iida Pilli-Sihvola
Toiminnanjohtaja
Hankekoordinaattori, Voitolla työhön -hanke (ESR+)
KANNANOTTO: Kuntouttavan työtoiminnan tiukentuneet linjaukset Kymenlaaksossa uhkaavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukea ja osallisuutta
